MAÎTRE ASTOR
PRODUCTIONS
"Kiitos lauantain konsertista.. Sydän lepäsi. Maailman paras konsertti ikinä ja upea Torikan monologi. .... Bandoneon, bandoneon... Mieletöntä."
Katsoja
"...ja välillä taas sukelsin ja olin vaan, annoin sen sanojen ja soitinten musiikin tuudittaa."
Katsoja
"Tekstit kuin verta. Sydän jää auki."
Katsoja
"Tämän kansainvälisempää kotimainen esitys voi tuskin olla"
Suomalainen arvostettu ohjaaja-käsikirjoittaja- kirjailija
"Tango- kuin raiskaus tai kuiskaus. Huh!"
Nainen esityksen jälkeen
"Upeeta. Pidin kovasti."
Euroopan kirkkain runoilija
" Maailman paras konsertti ikinä ja upea Torikan monologi. Kaikki kuuntelemaan Kuusiston Piazzolla-konserttia Kokoteatteriin Helsingissä. 3 esitystä jäljellä, su, ma ja ti klo 19. Bandoneon, bandoneon... Mieletöntä."
Katsoja
"Fragmenttirakenne? Tässä tapaksessa se toimi loistavasti."
Draamapedagogi
Lämmin kiitos presidenttipari Tarja Haloselle ja hänen puolisolleen tohtori Pentti Arajärvelle. Tekijäryhmä arvostaa suuresti kiitoksen sanojanne.
http://ilgron11.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/216056-mestari-astori-lahti-ja-vei-koko-orkesterin
Mestari Astor lähti ja vei koko orkesterin
UUSI SUOMI 27.4.2016 10:28 Irja Laamanen
Mestari Astorin viimeinen kantaesitys oli Koko-teatterissa Hämeentiellä maanantaina. Orkesteri mestareineen ja muine henkilöstöineen matkaa Viroon, josta matka jatkuu muualle Eurooppaan.
Astor Piazzollan musiikki oli ja yhä on oleellinen osa esitystä. Vieressäni istunut tokaisi: ”Taisimme olla konsertissa ennemmin kuin teatterissa ”. Musiikkiteatterissa ainakin.
Minulle jäi soimaan useasti lausutut sanat: ”Kun mikään ei riitä”. Siinä on jotain niin tututtua. Jotain mikä ajaa jatkuvasti toimimaan ja aina on jotain tekemättä, jotain on tuntematta, koskettamatta, jotain joku toinen odottaa. Pitäisi olla parempi, nopeampi, osaavampi, erilainen, toisenlainen. Tuollaisia tuntemuksia tuntui olevan Mestari Astorillakin, Astor Piazollalla itselläänkin. Hän oli vain lapsi, kun perhe muutti Argentiinasta Amerikkaan, New Yorkiin, sen köyhälle, rähjäiselle ja väkivaltaiselle alueelle. Samalla alueella asui 1920-luvulla muitakin siirtolaisia, Italialaista lähteneitä perheitä myös. Cannelonit tuoksuivat ja Astorin äiti keitti isälle ja muillekin väkevää juotavaksi.
Maailmaa katsottiin pienen pojan, älykkään lapsen ihmettelyjen kautta koskettavasti eikä vain maailmaa vaan koko maailmankaikkeutta. Usein olen ajatellut aikuisia miehiä tarkkaillessani, että hekin ovat joskus olleet herkkiä, pieniä, uteliaita poikia ja sellaisen nyt näin näyttämöllä Timo Torikan hahmossa. Mestari Astor esityksestä jäikin sellainen kuva, että mestarilla oli voimakkaana sisimmässään aina tuo lapsi. Musiikki oli myös hellittämätön osa pään sisällä olevaa, kuhisevana kuin parvi mehiläisiä tai ampiaisia.
Piazollasta on sanottu, että hän on maailman eturivin tangosäveltäjä, joka halusi olla konserttimuusikko. Hän uudisti tangon ja kehitti ´tango nuevon`. Hänen tangossaan on mukana jazzin ja klassisen musiikin elementtejä.
Astor Piazolla Live at Montreal Jazz Festival https://www.youtube.com/watch?v=benTjI0goBw
Piazolla sävelsin ensimmäisen tangonsa hieman yli 10 -kesäisenä. Se oli La catinga. Hän sai perheen köyhyydestä huolimatta vuosikausia oppia maineikkailta soittajilta.
Myöhemmin mestari rikkoi rajoja, josta eivät muut muusikot pitäneet. Näinhän uudistajat aina tekevät. Mikä saa lopulta hyväksymään uudistukset? Ehkä se, että uusi tulee monen toiston jälkeen tutuksi, vieraus katoaa sen myötä ja hyväksymisen eteneminen tapahtuu askel askeleelta. Vanhassa on helppoa olla. Uudessa on aina vaatimuksia ja sopeutumisen tuskaa.
Timo Torikan väkevää tulkintaa argentiinalaisen Tango Nuevon mestarin Astor Piazzollan ajatuksista, elämästä ja tuotannosta säesti kvintetti. Olisinpa saanut mukaani edes pienen näytteen Kristina Kuusisto maailmanluokan bandonéonistin esityksestä. Kvintetissä on ulkomaillakin mainetta niittäneitä soittajia
decacordisti Mari Mäntylä on kymmenkielisen soittimensa taitaja. Eivätkä virolaiset klassisen musiikin mestarit, viulisti Miina Järvi (viulu), pianisti Mihkel Järvi, eikä kontrabasisti Tarmo Anttila mestareiden taidoissa kalpene. Oli ilo kuulla heitä.
Esityksen jälkeen juttelin ohjaaja Susse Lavosen kanssa ja sain kuulla esityksen siirtyvän ensin Viroon, sitten Ranskaan ja mahdollisia muitakin maita kulkee esittäjien ja muun porukan tie. Susse Lavonen lupasi minulle hyviä kuvia, mutta laitan mukaan nyt alkuun itse ottamani.
Astor Piazzolan mukaan on nimetty myös kansainvälinen lentokenttä : Astor Piazzolla International AirportMar de Platassa Buenos Airesissa, Argentiinassa. Astor Piazzolla oli syntynyt italialaisille vanhemmille Mar de Platassa.
http://ilgron11.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/216056-mestari-astori-lahti-ja-vei-koko-orkesterin
Bandoneón ja Piazzola - Koko Teatterin Mestari Astor tuo tango nuevon tarinan näyttämölle
KULTTUURICOCTAIL, YLE TV 1
Astor Piazzolla loi tango nuevon.
MARJUT TERVOLA HELSINKI
Minun musiikkia ei tarvitse tanssia, julisti tangon uudistaja, Astor Piazzolla. Nyt hänen tangomanifestinsa nähdään Koko Teatterin musiikkiteatteriesityksessä Mestari Astor.
Astor Piazzolla (1922-1992), on uuden argentiinalaisen tangon, tango nuevon, isä ja luoja. Timo Torikantähdittämä monologi Mestari Astor saa kantaesityksensä Koko Teatterissa perjantaina. Esityksen ohjaaSussa Lavonen.
Alunperin Astor Piazzolla soitti yhden aikansa menestyneimmän kapellimestarin, Aníbal Troilon (1914-1975) orkesterissa. Tangon kultakaudella orkesteriin liittynyt Piazzolla kuitenkin riitautui Troilon kanssa, koska orkesterinjohtaja ei hyväksynyt Piazzollan sovituksia. Tämä johtui siitä, että Piazzolla toi kappaleisiin muun muassa liikaa tempovaihteluita.
Kristina Kuusisto rakastui bandonéoniin hullun lailla Pariisissa Kuva: Marjut Tervola / Yle
- Älä pilaa tangojani niin, että niitä ei voi tanssia, Troilo vaati. Troilolle itselleen oli tärkeää, että hänen musiikkinsa oli tanssittavaa, sillä hän esiintyi orkestereineen milongoissa, argentiinalaisen tangon iltamissa.
Piazzolla erkani orkesterista ja lähti New Yorkiin ja Pariisiin, jossa kehitti yhä enemmän tangon nelitahtisen kompin rikkovaa rytmiä. Hän yhdisti leiskuvan tangon jazziin ja länsimaiseen taidemusiikkiin. Ja voilá, tangon uusi tuleminen oli valmis. Perinteiset tanguerot olivat raivoissaan, sillä Piazzolla rikkoi perinteiset tango-orkesterikokoonpanot.
Piazzollan musiikki ei edelleenkään ole tanssijoiden suosiossa.
Astor Piazzollan ansiota on kuitenkin pitkälti se, että tango nousi 1990-luvulla uudelleen maineeseen ja maailmankartalle. Uudenlainen tango kiinnosti myös nuoria. Piazzollan myötä myös bandonéon löysi takaisin Eurooppaan.
Bandonéon on raskas, järjenvastainen soitin.― Mestari Astor
Timo Torikka esittää Mestari Astoria. Kuva: Marjut Tervola / Yle
Samalla kun Koko Teatterin Mestari Astor kuvaa tango nuevon tyylin luojaa, se kertoo bandonéonin tarinaa. Kvintetissä soittava bandoneónisti Kristina Kuusisto sanoo rakastuneensa soittimeen 1990-luvulla Pariisissa - saman tien ja hullun lailla.
- Kun otin sen syyliini ensimmäisen kerran, tajusin, että tämä on se äänimaisema, mitä olin kaivannut koko elämäni, Ranskassa asuva Kuusisto sanoo.
- Olin tekemässä musiikin diplomityötäni ja soitin klassista harmonikkaa. Heitin kymmenen vuoden opiskelun hukkaan ja aloitin alusta. Halusin oppia soittamaan bandonéonia, hän kertoo.
Kuusisto kuvailee, että bandonéonin soittotekniikka on hyvin toisenlainen harmonikkaan verrattuna.
- Siinä ei ole logiikkaa, vaan niin monta oktaavia ja eri järjestystä. Soitinta voi pitää järjenvastaisena, hän sanoo.
90-luvun puolivälissä Kuusisto opiskeli Pariisissa muun muassa argetiinalaisen Juan José Mosalininoppilaana. Muita bandonéoinin soiton opetusta antavia kouluja ei Pariisin-koulun lisäksi juuri Euroopassa ollut. Aktiivista harjoittelua ensimmäisenä vuonna seurasivat jännetuppitulehdukset.
Kuusiston rakkaus on ennen kaikkea bandoneón ja sen ääni, ja sitten tulevat Piazzolla ja tango. Nyt Kuusisto haluaa tuoda bandonéonin myös tangon ulkopuoliseen musiikkiin.
- Olen juuri työstämässä kahden viulistin kanssa esitystä, jossa soitamme Mozartia, hän kertoo.
Ehkä te ette ymmärrä tämän surrealistisen soittimen tarinaa. Saanko mä kertoa sen teille.― Mestari Astor
Alun perin bandonéon oli saksalainen soitin, jonka tahdissa tanssittiin saksalaisia kansantansseja ja marssimusiikkia. Bandonéonin valmistaminen kuitenkin kiellettiin natsi-Saksan aikaan. Soitin oli ennättänyt lyödä läpi Argentiinassa, jossa siitä oli tullut vankkumaton osa tangoa.
- Koska kysyntä Argentiinaan oli natsi-Saksan aikana niin kova, niitä valmistettiin salaa vientiin. Käytännössä bandonéon kuitenkin hävisi Euroopasta tuolloin, Kuusisto sanoo.
Bandonéonin päätymisestä Buenos Airesiin kiertää monta legendaa.
- Kerrotaan, että joku merimies olisi jättänyt sen johonkin baariin maksuna juomasta, Kuusisto kertoo.
Argentiinalainen tango syntyi ja kehittyi 1900-luvun alkupuolella vasta bandonéonin myötä. Alun perin Buenos Airesissa siirtolaisten keskuudessa soitettiin iloista afrikkalaisvaikutteista milongaa. Bandonéon muutti musiikin rytmiltään hitaammaksi ja soinniltaan melankoliseksi.
Tangosta oli tullut muotitanssi Pariisissa 1920- ja 1930-luvulla, josta se levisi myös Suomeen.
Sussa Lavosen ohjaama ja käsikirjoittama esitys on harvinainen yhdistelmä teatteria ja musikaalia. Esityksessä kuullaan kymmenen Piazzollan tunnetuinta kappaletta, johon yhdistyy Piazzollan frakmentoitu henkilökuva.
Kvintetti on koottu soittajista eri maista. He tapasivat ensimmäisen kerran vasta viikko ennen kantaesitystä.
Lavonen kertoo, että esitys ei ole perinteinen kronologinen elämäkerta, joka nostaisi tangomestarin jalustalle.
- Tarkoituksena on tuoda hänestä esiin inhimillinen puoli, Lavonen sanoo.
Mestari Astor Koko Teatterissa tiistaihin 26.4. Sen jälkeen esitys lähtee kiertueelle Viroon ja Ranskaan.